Asiantuntija vastaa: Miksi keltavuohenkuusamat toimivat eri tavoin?

Vasemmanpuoleinen oksa on kyllä vuohenkuusaman (Diervilla) oksa, mutta lajimääritys ei onnistu oksanpätkän avulla. Keskimmäinen on niinikään vuohenkuusama ja voi hyvinkin olla rusovuohenkuusama (Diervilla sessilofolia). Mainitsit sen olevan rusokuusama (Lonicera tatarica) varmaankin epähuomiossa tarkoittaen rusovuohenkuusamaa, mutta selvyyden vuoksi mainittakoon, että rusokuusamat ovat eri suvun kasveja.

Vuohenkuusamilla on pitkät kukinta-ajat ja osa kukista voi muodostua vasta, kun ensimmäiset jo tekevät siementä. Kasvupaikka ja sen olosuhteet voivat kantaerojen ohella tehdä lehdistä hieman erinäköisiä, lisäksi risteymiäkin on markkinoilla. Ne voivat selittää hieman eri näköistä ulkoasua. Pensaat menestyvät monenlaisissa oloissa valosta varjoon. Valoisalla kasvupaikalla ne ehtivät kukkaan yleensä aiemmin kuin varjoisella, joka voi olla selityksenä eri aikaiseen kukintaan.

Isovuohenkuusama (Diervilla rivularis) on hieman leveälehtisempi kuin keltavuohenkuusama (Diervilla lonicera) ja aloittaa pitkän kukintansa usein jo kesäkuussa.

Puutarhanhoitoon ja pihakasveihin liittyvissä kysymyksissä sinua palvelee alan asiantuntija Puutarhamyymälä Muhevainen Oy. Muistathan, että yksi kysymys per kysyjä.

Kysy uusi kysymys>>

Kasvikortisto on yksi Puutarha.netin suosituista Jäsenpalveluista – ja jäsenyyshän on aivan ilmaista. Kasvikortistosta löytyy tietoa jo yli 1 400 Suomessa menestyvästä kasvista; pihan ja puutarhan kasveista, luonnonkasveista sekä myös huonekasveista. Kortilta löytyy kasvin suomalaisen, ruotsalaisen sekä tieteellisen nimen lisäksi runsaasti tietoa, kuvia ja ohjeita kyseisestä kasvista.

Puutarha.netin Kasvikortisto onkin mainio apuväline pihan suunnittelussa, kasvien tunnistamisessa ja valinnassa – sekä hoidontarpeen määrittelyssä!